En voinut taas olla miettimättä, että onpa meillä minikokoinen perro. Nähtiin Kikin siskoa, jolla oli nyt aivan lyhyt turkki. Ei voinut enää perustella Kikin näyttävän pienemmältä siksi, että Kikillä olisi lyhyt turkki. Kiki onkin meidän sylikokoinen perro. :D Kiki on siis kyllä selvästi pienempi kuin siskonsa.
Torstaina oltiin itsenäisissä agilitytreeneissä. Siellä olikin menoa ja meininkiä, kun kaikki 6 koirakkoa olivat paikalla. Ei oikein jaksanut kunnolla keskittyä, kun koirat haukkui ja koko ajan tapahtuu jotain. Tehtiin kontakteja puomilla ja aalla. Lisäksi muutamia takaakiertoja ja hyppyjä, mutta se treeni olikin sitten siinä. Ilokseni huomasin, että häkkitreeni on auttanut Kikiä viihtymään häkissä treeneissäkin. Vähän se haukkui, mutta se nyt ei ole ihme kun toiset koirat haukkuu ja ohjaajat hihkuu, niin kyllähän se innostus tarttuu.
Ai niin - muistin ostaa jumppatyynyn ja ollaan sitä jo testailtukin.
Koko kropalle hyvää treeniä |
Kiki löysi auringonkukan kukan ja siitä riemua riittikin |
Kiki leikkii kotona itsekseen leluilla. Heittelee niitä ilmaan ja ottaa kiinni, riepottelee, mitä vaan. Ulkona kävyt, ruohotupsut tai kepit aiheuttaa suunnatonta riemua. Palloa se pyörittelee kotona, kunnes pallo `vahingossa` menee sohvan alle ja sitten piippailee, että voisko sen joku antaa. Mietinkin, että joku ikiliikkujalelu voisi olla Kikin mieleen. Se jaksaisi sellaisen kanssa pelata varmaan koko päivän.. Mielenkiinnolla odotan säilyttääkö Kiki touhuamispiirteen aina, vai tuleeko siitä joskus aikuinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti