lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kun ohjaaja opettelee radan väärin

Ja muita ohjaajan mokia! :) Oltiin tänään JAU:n kisoissa ekaa kertaa kakkosluokkalaisina. Aloitan ihan alusta, eli siitä, miten en tiennyt lähtölistoista tuon taivaallista. Olin Kikin kanssa kävelemässä kuullessani että medit rataantutustumiseen. Heitin koiran kepolle ja juoksin rataantutustumiseen. Hyvä alku. NOT. Eka rata oli hyppäri. Siinä sitten opettelin rataa ja aika tuntui loppuvan kesken. Minit oli vielä ennen medejä, mutta kun niitä ei ollut montaa ei lähdetty kauas verkkaamaan. Ennen omaa vuoroa mietin että mitenhän se rata menee. Toinen hyvä merkki. Meidät oli laitettu ekaksi, kun sagin järjestelmässä en ollut tajunnut itse vaihtaa Kikiä 1-luokkalaisesta 2-luokkalaiseksi, ja viikolla huomasin että ollaan ykkösissä. Soitin heti kisajärjestäjälle ja sanoi että asia hoituu kyllä. Oltiin sitten sen takia ekoina luokassa, eikä siinä yleensä mitään, mut nyt olin kyllä aivan pallo hukassa ennen starttia ja niin oli kuuluttajakin. Meinas jättää meidät välistä, onneksi joku korjas. Jännitys oli taas huima, olihan kyseessä hirmuisen pelottava eka startti kakkosissa. Rata oli ihan ok, ei siinä mitään, mutta jännityksen takia tsemppi puuttui. Päästiin alku ihan ok:sti, Kiki tuntui ehkä vähän tahmealta. Ennen keppejä olin tosiaan opetellut radan väärin ja Kiki vielä hyppäsi esteen oikeasta suunnasta, ihmettelin kun tuomari ei nosta kättään (jostain sivusilmästä näin tuomarin) ja ennen kuin ajattelin ohjasin Kikin uudestaan hypylle ja siitähän tuli HYLLY. Tästä sitten pakka meni vielä enemmän sekaisin. Ohjasin Kikin kepeille, meni tokaan väliin. Se meni tokaan väliin aika monta kertaa, olin itse varmasti huonosti sijoittunut. Sitten kun sain sen ekaan väliin se meni puoleen väliin ok, sitten etanavauhtia.. Maailman huonoimmat kepit! Ilmeisesti se meni sekaisin kun korjasin koko ajan. Juostiin siitä sitten pois kentältä ja olin jättänyt Kikin lelun maalin lähettyville, tai videolta voi nähdä että Kiki irtoaa hyvin etsimään lelua. En ikinä jätä lelua, mut nyt mulla ei ollut shortseissa taskuja mihin olisin lelun saanut.
Mitä opin tästä radasta:
- Mun pitää olla ajoissa ja kartalla milloin on rataantutustumiset jne. Inhoan muutenkin olla myöhässä, olen aina ajoissa joka paikassa.
- Opettele rata niin että varmasti tiedät mistä suunnasta hypyt kuuluu hypätä
- Ota koira mukaan putkilta
- Lelun jättäminen maalialueelle ei ole tässä vaiheessa hyvä idea


Tokan radan rataprofiilia ehdin katsella hyvän aikaa maxien mennessä rataa. Rata vaikutti taas ihan kivalta, ei mitään varsinaisia ansapaikkoja. Nyt rataantutustumisessa aika riitti oikein hyvin. Mietin vaan että mitenköhän ne kepit kun edellisellä radalla sössin ne. Mulla oli ennen rataa hyvä fiilis, sanoin kepollekin että nyt tehdään se nolla vaikka väkisin. Ei ollut epävarma ja jännittynyt fiilis enää yhtään. Päätin että otan koiran mukaan putkilta, tietää Kikikin sitten selvemmin mihin rata jatkuu. Alkurata oli aikamoista pyörittelyä. Keinun otin rauhallisesti. Aa oli hidas, mutta niin näytti olevan aika monella maxillakin, kun itse jää aan taakse, niin ei ole ihme että Kiki hidastaa. Ennen keppejä olin suunnitellut tekeväni vastakäännöksen. Rataa juostessa kävi mielessä että nyt mä kyllä teen vastakäännöksen aivan liian myöhässä - ja kas rima alas. Kiki ei ikinä tiputa rimoja.. Että tähän olis hyvin voinut tehdä peruskäännöksen tajutessaan olevansa myöhässä. Rataantutustuessa mietin ansapaikkoja, että pitäiskö johonkin kohtaan kehitellä kakkossuunnitelma, mutta ennemmin ajattelin keppien jälkeisen elämän vaativan suunnitelma B:tä. Riman tipahtamisen jälkeen tuli pelastus, kun kepit meni aivan täydellisesti. Jäin odottelemaan Kikiä kepeillä vähän liikaa, sillä olin aivan liian myöhässä seuraavalla hypyllä, enkä edes sanonut Kikille mitään käskyä.. Ja Kiki varmasti muisti ekasta radasta sen, että keppien jälkeen juostiin vaan suoraan. Sillä oli ihan selvästi suunta horisonttiin. Sain sitten kuitenkin vielä pelastettua ja tästä tuli kielto, 5vp. Loput pari estettä ja oltiin maalissa. Yhteensä 10 vp.  Positiivistä se, että nuo virhepisteet menee aivan mun piikkiin. Niinhän ne yleensä aina, mutta on kiva löytää virheille selitykset voidakseen korjata virheet. Leluasia ratkes muuten sillä, että muistin mun asicsin juoksupaidan selässä olevan avaintaskun. Pienempi narulelu mahtui sinne oikein hyvin. Shortsien kanssa käytän tästä lähin asicsin paitaa. :)

 Tämän agiradan plussat:
- Otin Kikin putkilta mukaan
- Kepit sujui normaaliin tapaan
- Olin paremmalla fiiliksellä ja tsempillä

Miinukset:
- Alkurata oli tiukkoja kaarroksia, en sitten keppien jälkeen muistanut pistää tossua toisen eteen
- Aan kontakti - treenilistalle aan, keinun ja puomin suorittaminen nopeasti vaikka mä jäisin taakse

Tokan radan jälkeen melkein olisi mieli tehnyt juosta vielä yksi rata. Olin ilmoittautunut vain kahteen, sillä en tiedä jaksanko itse tsempata kolmea rataa. Täytyy joskus kokeilla. Kuumuuden takia oli kyllä hyvä mennä vain kaksi rataa.

Kiki jaksoi kuumuudesta huolimatta hyvin. Oli se muutenkin varmaan normaalia väsytetympi, sillä tultiin kisapaikalle suoraan Porvoosta. Mentiin Porvooseen perjantaina kavereiden kanssa. Yövyttiin B & B paikassa (Casa Delle Rose), hengailtiin Porvoossa, syötiin hyvin ja nautittiin lämmöstä. Koirat pääsi aina välillä jokeen vilvoittelemaan. Suosittelen muuten Ravintola Sinneä, mikäli joku haluaa hyvää ruokaa kohtuuhintaan vieraillessaan Porvoossa. Löytyy muuten Suomen 50 parasta ravintolaa -listalta.

Huomenna lähdetään kesäloman viettoon Road tripille. Viikon päästä sunnuntaina Joensuussa on seuraavat kisat. Treenaamatta sinne, katsotaan miten käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti