Ekassa vedossa piti tehdä rata loppuun ja jos menee pieleen jatkaa sopivaksi katsomastaan kohdasta. Keinulle asti meni hyvin, sitten olin keinun jälkeisellä hypyllä myöhässä valsseineni ja pakka meni sekaisin. Ekalla radalla myös ennakoivat valssit pisti käännökset vähän valumaan. Syy on kuulemma siinä, että Kikiä ei enää tarvitse kädellä saattaa esteen yli, vaan voin tehdä napakat käännökset ts. pienempi käden liike. Niin ja kepeillä Kikille tuli joku kömmähdys, kuulemma työtapaturma eli liukastuminen tms.
eka veto
Tokan vedon alku on harmillisesti jäänyt puuttumaan. Siinä meni kaikki putkeen ja nolla tuli. Se olis ollut kuulemma kakkosradan nolla.
toka veto
Sitten Satu vielä halus et otan kolmannelle hypylle tuksu-käännöksen ja teen ennen aata jaakotuksen. Samoin piti tehdä keppien jälkeisellä hypylle jaakotus.kolmas
Nääkin kaikki sujui. Taas oli hyvä treenit siitä, että tuli uusia paikkoja, joissa voi soveltaa eri ohjauskuvioita. Näitä mä tarvitsen - kokemusta erilaisista radoista- jotta osaan sitten soveltaa niitä ohjauskuvioita eri paikoissa. Oli kyllä niin hyvä fiilis treenin jälkeen! Oikeen pelattiin yhteen Kikin kanssa. Se on niin hieno! Se lukee rataa ja mun ohjausta ja tekee kaikkensa suorittaakseen oikein. Nyt on niin kova polte päästä kisaamaan ykkösiin! No ei oo enää pitkä aika. Huomasin muuten rataa tehdessäni, että en huutanut jokaista estekäskyä. Huusin vain tarpeen tullen käskyjä vahvistamaan. Tiedän kuitenkin, että Kiki kyllä poimii eteen osuvat hypyt niin luonnostaan sitten annoin radan edetä omalla painollaan käskyjen suhteen. Tietysti kontaktikäskyt ja kepit sanoin. Ehkä se oli jotenkin helpompi itsellekin, kun keskittyi tekemiseen vaan, ei käskyjen antamiseen.
Ennen ja jälkeen treenejä käytiin taas metsässä lenkillä. Kikin kaverikoira löysi metsästä jonkun hyvän löyhkäävän paikan, jossa kävi piehtaroimassa. Koko koira haisi mätäojalle. Siinä sitten oli putsaamista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti