Kävin eilen kahden koiran kanssa metsälenkillä. Tutut polut oli vaan ikävästi myllätty metsäkoneilla, joten piti valita välillä pusikossa rämpimisen ja mutapolulla pludaamisen välillä. (Valittiin vuorotellen kumpikin ja se kyllä näkyi mun kuraisessa vaatetuksessa..) Hauska katsella miten Kiki tarkkaili 7v. vanhan koiran toimia. Kiki tuntui ihmettelevän kovasti toisen omien polkujen kulkemista. Kyllähän tää vanhempi koira Isabella mua uskoo ja kuuntelee, mutta sen ei tarvi niin mua kytätä. Se menee nenänsä perässä ja seuraa mun jälkiä, jos unohtuu liian kauas. Kiki taas piti huomattavasti lyhyempää välimatkaa muhun nyt kun oli toinen mukana. Se kääntyi oikein katsomaan mua ja Isabellaa vuorotellen. Mietti että mikä tässä on homman nimi, että kumpaa pitää seurata? Kiki meni isomman perässä jokeen uimaan, vaikka eihän se ole koskaan uinut. Oli vähän yllättynyt kun ei jalat yltäneetkään pohjaan. Äkkiä tuli takas rantaan, eikä toista kertaa erehtynyt samaa virhettä tekemään.
Hauska huomata, että nyt kun Kikillä oli juoksu, niin Isabella ihan eri tavalla noteeraa Kikin. Se piti Kikille ihan selvää jääkautta kun Kiki oli nappula. Tosi tarkkaan kerto Kikille et hänen nenälle ei hypitä. Nyt se jo välillä innostuu leikkimäänkin Kikin kanssa. Ja on onneksi ihan selvästi Kikin mielestä ylempänä. Tätä käytin hyväkseni, kun Kiki ei tykkää että hänen takaboxiin (autossa) tulee toinen koira. Tai Kikin bestis collie saa kyllä tulla takakonttiin, mutta treenikaveri ei saanut tulla, vaan Kiki murisi. No nyt laitoin Isabellan Kikin viereen takakonttiin, ja Kiki murisi, mut usko kyllä mua kun komensin sen hiljaseks. Isabella taas oli kuin ei mitään, ei reagoinut mitenkään murinoille. Istu vaan paikoillaan. Ei me mihinkään ajettu, pitipähän vaan käyttää tilaisuutta hyväkseen, kun halusin osoittaa Kikille, että se ei saa päättää kuka sinne takakonttiin tulee tai ei tule. Tiesin että Isabella sanoo takas jos tarpeelliseks näkee.
 |
| Toinen vain katsoo kohti ja toinen alistuu |
 |
| Sovussa poseerataan |
 |
| Onko se virtahepo? Ei ehditty vielä jokeen asti ja matkalla tuli kuuma |
 |
| Isot edellä, pienet perässä.. |
 |
| Jos ihan äkkiä katsoo ei tiedä kumpi on kumpi. Kokoeroa on kyllä. |
Ai, sulla on toinenkin koira? Ovat samannäköisiä tosiaan, ihan niin kun nämä mun mussukatkin :)
VastaaPoistaSe on mun sukulaisen koira. Suurin syy miksi halusin espanjanvesikoiran :)
VastaaPoistaOk! Se, miksi minulla on perroja, johtuu siitä, että seinänaapuriin ilmestyi nelisen vuotta sitten perro. Silloin ajattelin, että jos joskus hankin koiran, se olisi tuollainen. Ajatus pulpahti esiin pari vuotta sitten ja onnistuinkin pääsemään sopivaan saumaan ja sain kun sainkin perropennun :) Eikä äkkiseltään tulis mieleen vaihtaa rotua, vaikka ei tämä helpoimmasta päästä olekaan.
VastaaPoistaIsabella on niin hyväluonteinen ja -käytöksinen, että ihastuin siihen valtavasti. Onneksi se ei saanut pentuja, vaikka niitä yritettiin, sillä silloin mulle olisi tullut perropentu erittäin huonoon saumaan.. Mäkin ihmettelen sitä, kun niin mainostetaan että on perhekoira. Osa varmasti sopiikin sellaiseksi, mutta kyllähän näilläkin luonnetta löytyy. Että ei tää meidän yksilö ainakaan mikään sohvakoira ole, vaan aktiviteettiä pitää olla.
VastaaPoista