Lähdettiin mun aamuvuoron jälkeen metsään rentoutumaan. Eilen Kiki pääsi viikon tauon jälkeen juoksemaan vapaana, ja meininki oli aropupumaista hyppelyä, joten tänään suunnattiin paremmalla ajalla metsään samoilemaan. Lähellä on kunnon metsä, jossa saa rauhassa käppäillä metsäpolkuja tapaamatta muita. Kiki tykkää juosta ja haistella vapaana, mä tykkään kun saa mennä rennosti, eikä tarvitse olla silmät ja korvat niin tarkkana. Vaikka ei Kikin tottelemisesta muutenkaan tarvitse huolissaan olla, se tulee kyllä kutsusta luokse, jollei näköpiirissä ole pakoon säntäävää jänistä tai lentävää varista.. Ihmiset ja koirat ohitetaan nätisti menemättä tutustumaan. Pari kertaa piti Kikille muistuttaa, ettei lintuja tarvitse jahdata. Ei kai pientä koiraa voi siitä syyttää, että (liikkuva) lintu saa aikaan jahtaamisreaktion..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti