Katselmuksessa

Oltiin eilen erään agilityseuran jäsenkatselmuksessa. Kiitos vaan meidän valmentajalle Sadulle, että suositteli meitä sinne. Täällä taitaa olla niin kova tunku kaikkiin seuroihin ja varsinkin niihin, jotka takaavat jäsenilleen treenipaikan, joten en pitänyt ollenkaan itsestäänselvänä, että katselmukseen asti päästään. Sinne kuitenkin suunnattiin ja mua jännitti paljon enemmän kuin kisoihin mentäessä. Kisoissa kuitenkin kilpailee vaan itsensä kanssa, kun nyt kyseessä oli isompi palkinto eli se mun niin kovasti himoitsema seurapaikka. Tein kuitenkin varasuunnitelman seurapaikan suhteen. Mikäli ei päästä tuonne seuraan, niin liityn sitten sellaiseen seuraan, johon pääsee jäseneksi heti ja yritän sitten myöhemmin saada treenipaikan. Mulla on kuitenkin viikoittaiset treenit hyvän open johdolla, joten vaikka en treenipaikkaa saakaan, niin en jää tyhjän päälle. Ja siis seuran jäsenyyden tarvitsen kisaamista ja lisenssiä varten.

Katselmuksessa ensin katsottiin miten leikitään. Kerroin heti alkuun, että vieraiden ihmisten kohtaaminen ei ole Kikin vahvin puoli ja he antoivat sitten Kikin tulla itsekseen tutustumaan. Kyselivät miten Kiki suhtautuu toisiin koiriin ja sanoin, että siinä ei mitään ongelmaa ole. Kisoissakin mitä enemmän koiria niin sitä vähemmän Kikiä kiinnostaa. Tehtiin ratapätkää soveltuvin osin, eli jätin kepit tekemättä. Yhdessä kohdassa valitsin ehkä vähän huonon ohjauskuvion ihan siitä syystä, että ei olla vielä tehty aa ja putkierottelua, joten tahallani olin itse blokkaamassa putken suun Kikiltä. Hauskinta oli kun ensimmäistä kertaa aa tuli radalla, niin Kiki liukui pois kontaktilta, mutta korjasi ITSE takatassunsa takaisin. :D Ja sitten lähti vasta vapautuskäskyllä. Mulla on kyllä nuo radat videolla, mutta laitan ne myöhemmin. Ratapätkän jälkeen halusivat vielä, että menen alusta pientä pätkää, jotta saataisiin muhun ja koiraan vauhtia. Kerroin sitten, että kisoissa eka rata mennään yleensä hiljempaa, sillä Kiki reagoi mun jännitykseen himmaamalla ja tokalla radalla vauhtia löytyy molemmista enemmän.

Ennen meidän suoritusta ehdin nähdä toistenkin suorituksia. Tietenkään en tiennyt minkä tasoisia nuo muut ovat. Yhden näin tekevän koko radan todella sujuvasti, muut teki pientä pätkää vaan. Alkuviikosta saa tietää ollaanko tultu valituksi! Mä en odota yhtään mitään, sillä jos oma suoritus ei mene täydellisesti heitän pyyhkeen kehään menestyksen suhteen. ;) Näin on armas puolisoni huomattanut mun tekevän kisoissa. Jos tulee yksikin virhe en mielestäni ansaitse palkintosijaa ja olen silloin heti valmis poistumaan kisapaikalta. Toisaalta täytyy suhteuttaa oma taso muiden tasoon ja joskus sillä omasta mielestä vähemmän hyvällä suorituksella voi menestyäkin.

Pieni koira

Kikistä tuli jälleen pieni koira. Ja miten ihanaa olikaan ajella suht lyhyttä ja takutonta turkkia. Trimmerin terä upposi turkkiin kuin kuuma veitsi voihin! Ai että, se oli nautinto surrutella menemään. Viimeksi kun ajeltiin turkkia oli se aikamoinen pehko ja takkukasa, joten taas muistui mieleen, miksi viime kesänä oli kiva ajella turkkia. Tarpeeksi tiheät välit ajelussa niin homma sujuu paljon helpommin.

Osittain trimmattu koira pöydällä

Vähän on lunta vielä

Hieno poseeraus!

Myöhäisillan omatoimitreeneissä tehtiin vaan ihan vähän agilityä keppien ja keinun muodossa. Sen lisäksi kokeilin vapaasti vähän rally-tokoa. On se tosiaan helppoa tehdä rally-tokoa Isabellan kanssa, kun sille on opetettu istumaan aina jalan viereen jos itse pysähtyy. Ja sehän osaa itse korjata oikeaan perusasentoon. Tuon tirriäisen kanssa kun ollaan hyvin vähän tehty mitään erikoisempia juttuja. Perus seuraamiset kääntymisineen menee. Jos itse on myöhässä käskyttämässä istu, niin huomaa vasta itse pysähtyessään ettei se koira pysähdykään siihen jalan viereen. Näitä pitää kyllä vähän nyt hioa, sillä olisi kiva jossain vaiheessa päästä Kikin kanssa rally-tokokisoihin.

Käsi elää omaa elämäänsä

Totesi ope eilen katsoessaan mun ja Kikin ratasuoritusta. Vinkiksi sain katsoa omia videoita ja havainnoida tätä käden elämää. Olenhan mä niitä videoita katsonut, mutta en ole tullut kiinnittäneeksi huomiota siihen sillä hetkellä "ylimääräiseen" käteen. Katsokaapa tätä videon alkua, jossa tehdään keppejä. Mun koiran puoleinen käsi, eli vasen käsi on ranne koukistettuna tukemassa koiraa, ja se on ihan ok. Mutta sitten tää ylimääräinen oikean käden ranne on myös koukistettuna ja hassultahan tuo näyttää! Melkein kuin olisin hieno lady, joka kävelee kädet huiskien!

Tätä hassua havaintoa lukuunottamatta oli aivan mahtavat treenit! En olisi uskonut, että jo nyt pystytään tekemään rataa, jossa on kepit ja keinu! Siis onhan nuo kepit jo aika hyvässä vaiheessa ja keinuakin ollaan toki tehty hypyn kautta, mutta silti. Ja tietysti keinulle palkattiin vielä. Sitä kun aikansa tuskailee tiettyjen hankalien kohtien kanssa, niin osaa olla positiivisesti yllättynyt pienistä jutuista.

Ekassa toistossa Kiki Sadun mukaan liukastui ja siksi sillä jäi yksi keppiväli menemättä. No aiemman ohjeen mukana palkkasin tuolloin namilla (lelu on se paras palkka ja se tulee vain oikeasta suorituksesta) ja sitten otettiin uudestaan. Kyseinen video on toinen suorituskerta ja se menikin nappiin. Keppien jälkeen tuli hetkellinen black out, kun piti jäädä ihastelemaan Kikin keppisuoritusta. ;) Sinänsä tää toimi Sadun mielestä, sillä mun hetkellinen pysähtyminen toimi rytminrikkona ja vaikka olin myöhässä ennakoimassa keppien jälkeiselle hypylle se meni ok. Ja Kiki tosiaan haukahtaa tossa, että senkin mielestä mä olin myöhässä.

Näiden muutaman toiston jälkeen Kikin väsymys näkyi siinä, että kepeissä jäi taas yksi väli tekemättä. Tämän sai Kiki anteeksi, sillä tosiaan keppien osaaminen on vielä hataralla pohjalla ja tässä tehtiin vielä rataakin. Tehtiin sitten vielä loppurataa palkaten keinua ja puomia lisää. Puomin jälkeisessä kuviossa mulla oli kiire valssata ja ihan omaa mokaa Kiki tuli esteiden välistä mukaan. Varsinkin kun Kiki alkaa olla väsynyt saa kyllä olla itse tosi tarkkana, mutta siinähän sitä oppii.

Tänään ollaan jo ehditty käydä vähän hölkkäilemässä, mikä oli Kikin mielestä tylsää. Vapaana kun sai juosta niin silloin se juoksi. Muuten se oikeastaan hölkötteli.. Kiki saa siis lisää rentoja haistelulenkkipäiviä. Lenkin jälkeen pesin Kiksun, kun huomenna olisi sen turkki tarkoitus ajaa taas lyhyeksi. Kevätlook!

Pääsiäiskiireitä

Kerettiin käydä pääsiäisenä muutamaan kertaan omatoimitreenailemassa. Jos torstai lasketaan pääsiäiseen kuuluvaksi, niin silloin aloitettiin, sitten perjantaina seuraavat treenit. Lauantaina käytiin koirauimalassa ja kylässä. Sunnuntaina pitkällä lenkillä ja kylässä, jonka lisäksi vielä kaverit koirineen tulivat meille kylään. Kiki sai pitää kuria Rafi-pennulle ja Figo-ranskikselle. Maanantaina oli vielä vuorossa omatoimitreenit, joissa tehtiin aika vähän, sillä emäntäkin oli vähän väsynyt. ;) Ei meillä ihan näin aktiivisia pitkiä viikonloppuja usein ole.

Omatoimitreeneistä jäi käteen keppien hyvä fiilis. Keppikulmia täytyy alkaa harjoittelemaan, nyt kun jo vähän varmemmin tuntuu kepit sujuvan. Harjoiteltiin myös irtoamista ja kontakteja, sekä keinua. Tällä viikolla onkin poikkeuksellisesti tänään tiistaina ohjatut treenit. Lisäksi sitten viikonloppuna mahdollisesti yksäriä. Muuten Kiki saa ottaa arkipäivät suht rennosti, ettei tuu yliannostusta agilityn suhteen.

Bongasin jonkun blogista ykkösluokan radan ja siinä oli yksi mieleen jäänyt kohta. Esteet olivat 90 asteen kulmassa ja mietin sitten, miten itse ohjaisin kyseisen kuvion. Tää tyyppi lähetti takaakiertoon ja teki valssin esteiden välissä. Mietin itse, että meniskö se takaakierrolla ja persjätöllä (eli periaatteessahan se olis sitten saksalainen). Täytynee kokeilla. Tälläistähän ollaan joskus tehty, mutta nyt jäi mieleen, sillä onhan se aivan eri asia, mikäli tälläinen kohta on ykkösluokan radassa. ;) Jos ajattelis siellä olevan vaan tosi yksinkertaisia kuvioita..

Oreniuksen luento ja muuta mukavaa

Erilaisia luennoitsijoita kuunnellessa saa aina hyviä ideoita omaan tekemiseen. Luento oli tarkoitettu kisaamista aloitteleville ohjaajille. Paljon oli toki tuttua, mutta muutamia ideoita sain poimittua.
Esimerkiksi 2on2off -kontakteista: kisoissa n. ekat puoli vuotta pysäytä aina kontaktille, sen jälkeen voi vapauttaa koiran nopeammin. Tämä sen takia, ettei koira opi kisakontaktien olevan vapaampia. Täytyy kokeilla tätä, että ottaa hämäysliikettä ja vapauttaa vasta sen jälkeen.

Toinen asia oli OMA ohjaussysteemi. Koirakon tulisi kehittää oma ohjaussysteemi, johon sisältyy esimerkiksi 5-10 erilaista ohjaustekniikkaa, joita käytetään aina tietyissä paikoissa. Tämä helpottaa rataantutustumista, sillä tiedät jonkun tietyn kohdan nähdessäsi HETI miten aiot sen ohjata. Ei tarvitse osata 30 erilaista kuvioita ja sitten yrittää miettiä minkä niistä valitsee, eikä kuitenkaan voi osata kunnolla kaikkia 30 erilaista kuviota..
Tässä esimerkkejä Juhan mielestä hyvistä ohjauskuvioista:
- valssi
- persjättö
- päällejuoksu + takaakierto
- takaakierto + persjättö
- saksalainen / takaakiertovalssi
- pyöritys / niisto + persjättö
- takaa leikkaus
- poispäin käännös
- pakkovalssi
- puolivalssi
Omat ohjauskuviot valitaan tietenkin omien ja koiran kykyjen ja taitojen mukaan. Vähän oli puhetta siitä, että tietyt kuviot on luonnollisia tietyille koirille, mutta jos ihminen ohjaa montaa eri koiraa, niin ehkä sitä sitten tulee opettaneeksi kaikille koirille samat kuviot, ja näkee sitten enemmän vaivaa opettaakseen ne, kuin että jokaisella koiralla olisi omat kuviot.

Samoin tuli hyvä muistutus, että koiran jo osaamia ohjauskuvioita tulee säännöllisesti vahvistaa. Tämä on meille erityisen tärkeää, sillä ollaan kuitenkin niin vähän aikaa vasta harrastettu agilityä, että jos ollaan harjoiteltu jotain kuviota kerran treeneissä, niin vaikka Kiki sen ehkä muistaiskin, niin osaanko mä sitten ohjata sen selkeästi.

Ai niin - ja tärkein anti luennossa oli Total Agility -dvd:n hommaaminen. Olen jo pitkään himoinnut saavani tuon dvd:n ja nyt kun niitä oli kerran myynnissä pakkohan se oli ostaa. Aika vakuuttavaa menoa siinä on! Vielä en ole ehtinyt kunnolla perehtymään dvd:n koko antiin. 

Omatoimitreeneissä
Torstaina harjoittelin kontakteja ja kokeilin ensimmäistä kertaa, mitä tapahtuu jos heitän palkan eteen Kikin odotellessa 2on2offissa. Tietenkin se lähti palkan perään ja huomatin sitä ystävällisesti. Kokeiltiin uudestaan ja Kiki malttoi odottaa hienosti vapautuskäskyä! Tein puomia targetilla, jotta saatiin taas vauhtia puomiin, ja tavoite täyttyi. Kokeilin myös targetin kanssa niin, että jäin itse todella paljon jälkeen, eikä se näyttänyt Kikin suoritusta muuttavan. Lisäksi mentiin jonkun näköistä ratapätkää, että saatiin tekemiseen vauhtia ja intoa. Sen jälkeen otin vasta kepit. Oikealla puolella ollessani Kiki kesti sen, että palkka oli kädessä. Vasemmalla puolella ollessani ei kestänyt. Saatiin hyvät toistot keppejä tehtyä kun laitoin palkan taskuun.
Kepeissähän olen nyt keskittynyt erityisesti siihen, että tehdään niitä hyvällä fiiliksellä. Kotona olen tehnyt 6 kepillä (kun ei enempää ole eikä tänne mahtuiskaan) nimenomaan niin, että hyvä fiilis säilyy ja Kiki tekee iloisesti. Tämä on kyllä toiminut. Pari viikkoa ollaan tehty siis näin kotona.
Yritin myös kokeilla putki + puomiansaa, mutta koska tuolla on puomi yleensä tietyssä paikassa, enkä sitä viitsinyt alkaa siirtämään, niin en saanut niin hyvää ansaa. Lisäksi pidemmällä radalla on niin eri vauhti, kuin lyhyttä pätkää tehtäessä..

Perjantaina palkkasin Kikiä ennakoivaan valssiin ja sainkin hiottua käännöksen pieneksi. Oleellista oli tietenkin mun ajoissa oleminen. Tää oli nyt sitä ohjauskuvioiden kertaamista ja vahvistamista. Tehtiin ratapätkää, jossa oli putki, hyppyjä, se ennakoiva valssi, hyppyjä ja putki, sekä puomi. Aan ja puomin kontakteihin olin edelleen tyytyväinen. Keinua tehtiin myös ensin targetilla ja sitten ilman. Keinukin tuntuu sujuvan tosi kivasti! Kepit tein hypyn kautta ja tällä kertaa Kiki kesti lelun kädessä olon molemmilta puolilta ohjaten. :) Yritän siis itse keskittyä siihen, että olen rento keppejä tehdessä ja ehkä se alkaa nyt tuottaa tulosta! Jokainen toisto kepeillä meni täydellisesti! Ja mikä tärkeintä - lopetin ajoissa, tein vain muutaman hyvän suorituksen.

Tuohon sivupalkkiin listasin muutamia möllikisoja. Ei varmaan kaikkiin olla menossa, mutta osaan ainakin. Espanjanvesikoiraharrastajilla oli tarjolla jälkiviikonloppu ja saatiin sinne paikka. Kepo saa mennä Kikin kanssa kokeilemaan jäljestystä. 

Kantapään kautta

Tehis cupin toinen osakilpailu järjestettiin eilen 26.3.13. Medit oli ensimmäisenä, joten ei tarvinnut ihan hirveän kauan tällä kertaa odotella. Rata vaikutti ihan kivalta ja suht simppeliltä. Useamman valssin ja yhden pakkovalssiyritelmän radalla sai tehdä, muuten oli ihan perusohjausta. Ensimmäisellä radalla tuntui vähän siltä, että Kikiä sai jopa odotella. Jälkeenpäin ajateltuna uskon näiden muutamien kisojen perusteella, että se reagoi mun jännitykseen himmaamalla omaa vauhtiaan. Toisella radalla vauhtia oli enemmän.
Ekan radan plussat ja miinukset:
+ pysyy lähdössä vapautukseen asti
+ kontaktit hyvät, lähtee vasta vapautuksesta
+ valssaan ajoissa, joten Kiki kääntyy siivekettä nuollen (este nro 14)
+ mustan putken jälkeen meinaa tulla mun luo, mutta lukitsee ja hyppää esteen jota näytän
- tuntuu perässä vedettävältä normaaliin moodiin verrattuna
- muistaa radan alun ja karkaa putkesta puomille
- himmaa puomilla

Eli näin äkkiseltään ajateltuna enemmän plussia! :) Ja kontakteista täytyy muistaa, että ne kaipaavat vielä hiomista, siksi puomin himmaus ei oo mikään yllätys.

Toisella radalla tarkoituksena oli siis korjata ekan radan puomille karkaaminen. Mietin ekan radan jälkeen, että mulla on liian fiksu koira, kun se muistaa radan alun ja siksi toistaa sitä alkua, eli menee uudestaan 2. esteeltä 3. esteelle. Tämä ei sinänsä ollut yllätys, sillä Kiki tekee samaa kyllä treeneissä. Joskus tehtiin suoralta putkelta pöydälle ja ekan toiston jälkeenhän Kiki ampui pöydälle musta huolimatta. Silloin hiottiin sitä, että se kuuntelis mun käskyn ja käänsin sen välillä putkelta itseni luo. Taktiikkana nyt oli radalle mennessäni, että hihkaisen Kikille ajoissa, jotta se kääntyisi putkelta mun luo, eikä menisi puomille.
Tokan radan plussat ja miinukset:
+ lähdössä ottaa muutaman askeleen, mutta käyn korjaamassa ja malttaa odottaa
+ puomi on vauhdikkaampi
+ vauhdista huolimatta odottaa vapautuskäskyä
+ vauhti on normaali
- aan kontaktilla vähän karkaa
- mun valssit myöhässä - > käännökset isompia
- mä en muuta ohjaustani vikalla putkella -> sama virhe toistuu
- kun virhe kerran tuli, olisin voinut ottaa putken uudestaan ja tehdä eri ohjauskuvion

Vasta tänään tuli mieleen, että miksi en ottanut radan loppua uudestaan. Eipä tullut mieleen, kun vasta aloitellaan kisauraa. Olipa siis opettavaiset kisat. Jatkossa tiedän, että meille ansakohta on tuollainen, jossa toistetaan alkuradan osaa (putkesta on menty kerran eteen, se on ansa). Luulen, että samat hypyt ei oo ongelma, mutta putkessa koira kerää vauhtia eikä tietenkään näe missä mä meen koko ajan. Näissä täytyy siis olla tarkkana. Ja sitä vartenhan möllikisat on, että saa harjoitella. Muuten olin ihan tyytyväinen ratasuorituksiimme. Hiomistahan on tehtävänä ja kontaktit vaatii vielä tarkkuutta. Seuraavissa omatoimitreeneissä täytyy kokeilla samanlaista putki + puomiansaa.  Onpa taas ideoita omatoimitreeneihin. Oikein sormet syyhyä päästä kokeilemaan!

Sijoituttiin kuitenkin 3. Möllikisoissa ei hylätty, joten saatiin 10 vp. Sillä nopein aika ja sijoitus 3. Cuppipisteissä taidettiin olla 2. mutta vain ensimmäinen palkittiin.

Kepkepkeppejä

Murheenkryynini kepit. Ei ne Kikille olis ongelma, jos ne ei olis mulle ongelma. Se tuli kyllä konkreettisesti osoitettua eilen. Tai ongelma on ehkä liian voimakas sana. Sanoisin että kepit aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. ;) Aloitettiin hypyn kautta kepeille ja itse olin oikealla puolella. Ei mitään ongelmaa. Sitten menin vasemmalle (eli vaikeammalle) puolella ja taas hypyn, sekä kaarteen kautta kepeille. Ensinnäkin yllätyin miten helppoa oli Kikille kaartaa mun oikealta puolelta iso kaarre ja mennä kepeille hienosti. Olin siis keppien vasemmalla puolella ja puolessa välissä Kiki alkoi hidastella tosi reilusti. Hoin sitten: "kepit kepit" ja se jatkoi puhtaasti loppuun asti. Tämän jälkeen sain kuulla, että jos Satu olis uskaltanut hän olis hihkassut että rennnosti vaan ja liiku! Itse siis lamaannuin, lakkasin hengittämästä ja hidastelin, enkä edes antanut kädellä ohjausapua Kikille.. ETTÄ ONKO IHME JOS KOIRAKIN HIDASTAA, kun emäntä lamaantuu.. Uusi yritys ja lupasin hengittää, sekä liikkua reippaasti eteenpäin. Ja kas kummaa miten Kiki meni kepit hyvällä tahdilla! Tehtiin sitten vielä muutama toisto ja todettiin, että Kiki ei edelleenkään kestä sitä, jos ihminen seisoo jossain keppien jälkeen, vaikka Kiki ei edes tietäisi lelun olevan tällä henkilöllä. No sitten Satu ehdotti, että pidän lelua kädessä Kikin pujotellessa keppejä. Odotin että Kiki ei pystyis keskittymään pujotteluun jos näkee lelun, mutta väärässä olin. Sillä ei ollut mitään ongelmaa ja se tiesi, että lelun saa keppien jälkeen. Mahtavaa! Eikä se siis yhtän tuijotellut mua vaan pujotteli loppuun asti. Tätä siis käytetään jatkossakin.

Tehtiin pientä ratapätkää ja tällä viikolla Kikiltä löytyi normaali oma vauhti! Ollaan pidetty itsenäisistä treeneistä taukoa, eli ollaan käyty nyt vaan ohjatuissa treeneissä. Puomia treenatiin viime perjantaista jatkaen eli targetilla ja nyt on taas 5 sekunnin puomi 15 sekunnin sijaan. :) Tarkoittaen siis, että Kiki tulee sen taas vauhdilla eikä jää himmailemaan. Keinuakin ehdittiin tehdä ja se on hyvällä mallilla.

Olipa oikein hyvän mielen treenit!