Nyt on toivottavasti tekniset ongelmat selätetty ja vihdoin saan taas videot koneelle ja youtubeenkin asti onnistuneesti.
Tässä videoin Sadun treenit parin viikon takaa. Tehtiin ensimmäinen rata melkein nollalla, ainoastaan kepit tökki. Onneksi mulle kerrottiin missä vika. Sen sijaan, että huidon koiran puoleisella kädellä Kikiä kepeille, mun pitäisi avata koiran puoleinen olkapää, jotta Kikillä on tilaa hakea kepit. Nythän mä huidoin sitä kepeille ikään kuin ne kepit olisivat jossain hirveän kaukana.. Niin ja alussa kolmosesteelle valssaus oli aivan liian myöhässä ja suuntautui aivan väärin. Olenko jo sanonnut että inhoan tällä hetkellä valsseja?
Valssin sijaan sainkin haastaa itseni ja kokeilla kolmosesteelle vastakäännöstä, josta heti japanilainen (tai oletan kyseessä olevan japanilainen, Satu vaan ystävällisesti sanoi että teet sokkarin ja sitten otat heti Kikin jo toisen käden ohjaukseen) ja heti japanilaisesta valssi. Siinä olikin vääntämistä! Saadessani japanilaisen onnistumaan jäin ihastelemaan sitä ja valssi olikin taas miljoona vuotta myöhässä. Mutta onnistuihan se sitten vihdoin! Kiki kiltisti kesti mun mokailut.
Keskiviikon treeneissä Kiki pääsi radalle lainaohjaajan kanssa. Itse olin flunssainen enkä uskaltanut siksi mennä juoksemaan. Videomateriaalia tästäkin on olemassa, mutta odottelen vielä lupaa niiden julkaisemiseen lainaohjaajalta. Ja hienosti Kiki meni lainaohjaajan kanssa! Onhan siinä tietenkin ohjaajalla totuttelemista siirtyessä minikoirasta mediin, mutta kun parivaljakko sai hieman tuntumaa toisiinsa, niin oikein hienosti meni! Kiki on siitä kyllä kiitollinen ohjattava, että se on niin innoissaan tekemässä ja pelastelee muidenkin ohjauksia ihan niin kuin pelastelee mun tehdessä mokia. Se ei paljon valita kunhan pääsee radalle! Ja tässä se video:
Motivaation kanssa ei enää ole mitään ongelmaa. Sain kirjoitettua opeteltavat asiat paperille ja heti omat ajatukset selkiytyivät. Otin härkää sarvista ja perjantain sporttis-vuorolla tehtiin Kikin kanssa siivekkeen kiertoa. Otin pallopalkan käyttöön, joka on erittäin harvinaista herkkua. Miten voi koira olla pallohullu vaikka sitä on ehkä pallolla palkattu 5 kertaa ikinä treeneissä (Vrt. tuhansia (!?) toistoja muilla leluilla)? Se kun on vähän liian hyvä palkka. Mutta siivekkeen kiertoihin pallo on kyllä ehdoton sillä kun voi palkata koiran eteen kunnolla ja saada vauhtia koiraan. Tokotötteröt noita kiertoja varten on hommattu, enää pitäisi hakea ne kaverilta ja maksaakin niistä jotain. Sitten meillä on hienot pinkit painavammat tötteröt :). Toinen asia jota harjoiteltiin Kikin kanssa oli targetille juokseminen vauhdilla ja siitä vetoleikki palkaksi. Toimi hyvin niin, että kaveri piti kiinni Kikistä ja mä hetsasin, peruutin taaksepäin targettilaudan kanssa ja Kiki sai juosta mut kiinni. Tällä jatketaan ja katsotaan mihin päästään. Ehkä vähän hävettää että puomin nopeuttaminen on ollut treenilistalla jo varmaan 4 kuukautta..
Nyt on ensimmäiset treenit mentorin kanssa sovittu. Saan varmaankin sitten tehtyä suunnitelmaa vähän kisakautta ajatellen. Alustavasti mietin, että nyt pidetään kisakausi, joka sisältää x määrän kisoja ja sen jälkeen tulee treenikausi. Olen esimerkiksi miettinyt juoksu-aan opettamista, niin on varmasti paljon selkeämpää ottaa sen opettamiselle oma aika, jolloin ei sitten tarvitse miettiä kisaamista.
Lili sai tehdä vähän pentuaksaa.
Lili sai tehdä lisäksi kahden siivekkeen välistä juoksemista ja pari kertaa bumpereiden kanssa valmistellen hyppytekniikka-kurssia. Muuten en sitä tietenkään aio vielä hypyttää, mutta onpahan nähnyt bumperit kun kurssille mennään. Tyyppi on kyllä niin innoissaan tekemässä. Ja se tietää kyllä että mun kanssa tehdään. Kepolla oli vaikeuksia pidellä sitä mun tehdessä Kikin kanssa. Häkissä se osaa kyllä odottaa nätisti. Mutta täytyy ottaa työn alle tuo rauhassa odottelu hihnassa vaikka mä en olisikaan vieressä..
Lilin kaikki kulmurit ovat lähteneet ja uudet kasvaa tilalle kovaa vauhtia. Koirakin taitaa kasvaa siinä sivussa?
Täytyy mainita vielä koirille valmistamani superherkku. Meillä oli jääkaapissa vanhentunutta (mutta käyttökelpoista) jauhelihaa ja löysin netistä ohjeen, jossa jauhelihaan sekoitettiin 3 kananmunaa (laitoin vain 2) ja desi kaurahiutaleita. Seoksesta uuninpellille pieniä nökäreitä ja uuniin 200 asteeseen ehkä n. 15 minuutiksi. Tuon jälkeen laskin lämpötilan 100 asteeseen ja pidin uuninluukkua raollaan kunnes nökäreet olivat varmasti kuivia. En halunnut sellaisia rasvaisia sottaavia herkkuja. Herkuista tuli kuivia joten niitä oli mukava käsitellä ja koirat oli niihin aivan hulluna! Voin suositella näitä!
Melkein meinasi unohtua että Lili pääsi uimaan! Ei se ihan vielä uimista rakasta, mutta tykkää leikkiä uimalassakin. Eiköhän sekin vielä innostu lelua hakemaan vedestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti