keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Aamutreenit

Vuorotyön hyviä puolia kun pääsee aamulla treenaamaan. Oltiin kaverin kanssa kahdestaan ja oltais saatu treenata niin kauan kuin halutaan, mutta tehtiin se mitä oli ajateltu ja lopetettiin. Lämmittelyksi käytiin lumihangessa kahlaamassa polvia myöten. Ei löydetty kunnon polkua, mutta tuli ainakin lämmin upottavassa lumessa kahlatessa.

Tein hypyltä 10 keppiä ja ne meni kivasti. Sitten hion kontakteja puomilla vapauttaen hypyn takana olevalle lelulle. Muutaman kerran Kikin piti miettiä mitä tässä pitikään tehdä, kun näytti olevan kova kiire lelulle. Keskittyessään teki hienot 2on-2offit. Nostin Kikin ylös puomille ja siitä kontaktille. Muutaman kerran mentiin myös koko puomia ja kontaktilta vapautus putkelle. Ekan kerran taisi juosta kontaktin läpi, mutta sitten meni hienosti.

Keppien kanssa tuskailu jatkuu. Oma vika, että olen edelleen kävellyt koko ajan keppien oikealla puolella. Aina ei muista pyytää treenikavereita kävelemään toiselle puolelle, ja nyt se sitten kostautuu. Otin kaverin avuksi, jotta olisin voinut itse olla keppien vasemmalla puolella, niin eihän siitä mitään tullut. Kiki vaan tuijotteli mua ja ihmetteli, et miks oon väärällä puolelle. Palkkaahan siitä suorituksesta ei saanut, ja sitten kun käveltiin takas keppien alkuun, niin takas tullessa se joka kerta ihan itsenäisesti meni kepit oikein.. Ei ole kyse siitä, etteikö se osais. Ei vaan voi pieni koira ymmärtää, miks tehdään nyt näin. Otin 6 kepillä ohjurit muistuttamaan oikeasta suorituksesta, niin kyllä se alkoi menemään muutaman toiston jälkeen. Ihan joka välissä ei ollut ohjuria. Olispa kiva jos tehtäis ohjatuissa treeneissä joka kerta keppejä, niin en itse mokais keppejä opettamalla väärin.. Eli periaatteessa joudun lähtemään alusta ja muistuttelemaan Kikille, että mä voin kävellä kummalla puolella tahansa..

Kiki sai välillä rallata ympäri hallia lelun kanssa. Se on niin sen lempipuuhaa. Kyllä se tykkää vetoleikeistäkin, mut rallaaminen on vaan niin kivaa.

Loppuverkat mentiin myös metsässä, mutta löydettiin polku ja sitä olikin vähän helpompi kävellä. Polulla oli sopivasti pehmeetä lunta, jossa sai kahlata. Kiki taitaa jäädä tyytyväisenä nukkumaan kun lähden itse töihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti