Tässä muutama kuva lenkiltä. Heinikossa hyppiminen on erittäin hauskaa, kepin etsiminen sieltä parasta. Mielummin melkein heitän kepin heinikkoon, niin tulee nenällekin töitä keppiä etsiessä.
Hyppypomppu |
Tasapainoilua kivellä |
Tasapainoilu jatkuu |
Käytiin siis pitkällä lenkillä niityllä ja suunnattiin puron varteen. Puro vetää Kikiä magneetin lailla puoleensa. Mä istuskelin ja katselin sen tekemistä. Kiki pyöritteli pohjassa olevia kiviä ja se pistää kyllä rohkeasti pään veteen. Milloinhan se oppii sukeltamaan.. Vedessä lipui ohi koivunlehti ja Kiki syöksähti poimimaan sitä. Mä ihmettelin jo et mikä sille tuli. No se hoitikin vaan noutajan hommia eikä tällä kertaa metsästyskoiran virkaa.. Variksiakin piti lenkillä vähän ajaa. Nyt se on keksinyt haukkua juostessaan varisten perässä..Mä en tykkää, mut aina ei ehdi itse reagoida tarpeeks nopeasti estääkseen jahtaamisen.
Lauantaina käytiin harjoitusmielessä katsomassa agilitykisoja. Kikillä on tapana kuumua, kun muut tekee rataa. Varsinkin, jos koiran ohjaajalla on kimeä ääni tai käytetään leluja palkintona. Treeneissä oon vähän koittanut siedättää sitä kestämään muiden treenaamista. Katsottiin vähän kauempana radan reunalla suorituksia. Piti olla tarkkana, kun Kikillä oli liian intensiivinen katse, niin se ties haukkumista. Pyysin siltä aina sitten katsekontaktia ja se sai namia, jotta ei liiaksi keskittyisi muiden menoon. Pitihän meidän vähän nolata itseämme. Katselin rataa ja meidän selän takana kauempana joku heitti koiralleen lelua. Kiki oli bonganut sen lelun ja yhtäkkiä se sinkos sinne toisen lelun perään. Mä en ollut tietenkään valmistautunut että se kiinnostuu mun selän takana tapahtuvista asioista, niin Kiki pääsi irti remmi perässä. No onneks se meni radan sivussa leikkivän koirakon luokse, eikä singonnut radalle.. Tosin siihen mä olin varautunut, että sitä kiinnosti radan menijät. Refleksinä karjasin sille ei, kun se lähti pinkomaan toisen lelua kohti.. Varmaan päät käänty mun karjastessa täyteen ääneen, mut onneks en itse sitä siinä vaiheessa huomannut. Ja toivottavasti radalla oleva koirakko ei häiriintynyt. Pahoittelin toisen koiran omistajalle tietenkin, ja Kiki tuli kyllä pois sieltä kun kutsuin. Tää omistaja ei ollut yhtään pahoillaan, ennemminkin se pahoitteli kun heitteli leluaan. Kaikki pitää näköjään oppia kantapään kautta! Sen jälkeen pidinkin hihnasta kunnolla kiinni ja valvoin Kikin tekemisiä paremmin. Omissa treeneissä se on kerran pari päässyt ryntäämään toisen lelun perään. Pitää siis olla jatkossa tarkkana, ettei niin pääse käymään. Kikin mielestä kaikki lelut on häntä varten..
Lisäksi ollaan käyty keskustassa ihmettelemässä ihmisvilinää. Kikiähän ei yleensä vieraat ihmiset kiinosta, pikemminkin se välttelee niitä. Teinityttö istui penkillä näpyttelemässä kännykkäänsä eikä vilkaissutkaan Kikiin, niin Kiki oli menossa hänen luokseen. Ehkä se bongas kädet, jotka näpytteli kännykkää, kun se tälläytyy aina käsien alle ja oikein puskee käsiä rapsutusten toivossa.
Ollaan jatkettu häkkiharjoituksia. Meillä on kevythäkki, jossa Kiki on kyllä viettänyt vähän aikaa kerrallaan. Ajattelin nyt muistutella sen mieleen häkissä olemista ja sinne rauhoittumista. Kiki menee mun vanhemmille hoitoon ja mietin että sen on helpompi rauhoittua häkkiin yksin ollessaan vähän vieraammassa paikassa. Yksinoloajat kun ei siellä kuitenkaan ole pitkiä, niin mielummin laittaa koiran häkkiin, jossa se on rauhassa, kuin että se haukkuu juostessaan kämppää ympäri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti