Hyvän mielen treenit

Olinkin jo kaivannut ratatreeniä, jossa saa vaan mennä tukka putkella! Perjantaina 8.6 oli vuorossa 13 esteen rata. Tietenkin siinäkin hiotaan tekniikkaa, mutta mulle se on helpompaa kun saa juosta ja mennä, niin silloin jaksaa vastapainoksi hioa kuvioita ihan eri tavalla. Ensimmäisenä opeteltiin keinua. Eli taas keinun loppupäästä keinulle nameilla houkuttelemalla ja päädystä alas. Kokeiltiin kerran myös koko keinua niin, että nameja ripoteltiin tasaisesti koko keinulle ja ohjaaja piti keinusta kiinni niin, että se hitaasti laskee Kikin kävellessä. Keinussa ei Kikin mielestä ollut mitään jännää tai pelottavaa. Se kulki nameja poimien päästä päähän. Alan koko ajan uskoa enemmän ja enemmän, että se on rohkea ja omaa hyvän hermorakenteen, niin kuin Peetsakin sanoi.

Tässä keinun harjoittelemista.

 

Kuvamateriaalia treeneistä on tulossa!
Rataa sai edetä niin pitkälle kuin halusi. Mentiin ekat 4 estettä ja sitten olinkin myöhässä tekemässä valssia, kun jäin ihastelemaan Kikin menoa. ;) Sanoin ohjaajalle että oon myöhässä ja se totes että taisit jäädä ihastelemaan Kikin menoa. Näin juuri. :) Tekniikkatreeneissä kun yhdessä tekeminen on niin pienestä kiinni, niin en aina muista miten hienosti se osaakaan mennä! Mun pitäis ehkä olla sen verran koiraa edellä että omat linjat suoristaisi mutkat ja tietäisin mihin ollaan menossa. Sitten tehtiin parit tekniikkaharjoitukset, että mulle tuli rytmin rikko niin, että Kiki tekee pienemmän hypyn ja kääntyy nopeammin, jotta se ei sinkaise edessä olevan putken väärästä päästä sisään. Kun tämä asia saatiin kohdalleen jatkettiinkin sitten loput 9 estettä maaliin saakka. Kiki meni niin hienosti! Se haki hyvin esteet ja uskalsin luottaa siihen, että voin lähettää sen kaukaa esteelle. Putki meni kuolleesta kulmasta hienosti sisään ja mäkin ehdin tehdä valssit oikeassa paikassa! Tuli sellainen flow-fiilis, että täähän sujuu! Rata koostui siis vaan tavallisista esteistä, okserista, muurista ja putkesta. Matkalla unohdin yhden esteen täysin, kun olin niin fiiliksissä, mutta ei sillä väliä. Harjoiteltiin vielä ns. jarruvalssia, jotta taas mä rikon rytmin ja Kiki kääntyy nopeasti. Näyttää olevan mulle vaikeeta, joten tätä täytyy harjoitella mielikuvissa ja itsekseen.

Oli kyllä lämmin päivä ja Kikillä alkaa taas turkkia olemaan liikaakin, niin toinen oli ihan lääh puuh radan jälkeen. Tänään tai huomenna se pääsee turkistaan eroon. Ihan viimeisenä tehtiin puomi kaksi kertaa ja luulen, että tiistain omatoimisen treenaamisen ansiosta puomi muistui Kikin mieleen oikein. Mallikkaasti lähti vauhdilla puomille ja jäi hienosti kontaktille. Saatiin kehuja.