Tekemistä täällä riittää. Aika menee oikein kivasti jo ihan näiden kahden kanssa touhutessa, mutta ollaan me taas keretty mennä jo vaikka minne.
Nyt viimeistään Lili on täysin kotiutunut meille. Niillä alkaa olemaan Kikin kanssa jo aivan omat jutut. Ylläoleva kuva on mun mielestä niin liikkis. Tiesin kyllä sen, että Kiki tykkää olla toisen lähellä, sillä pentuna se yritti salaa hivuttautua nukkumaan aikuisen koiran viereen. Nyt se sitten pääsee nukkumaan kylki kyljessä kaverin kanssa! <3 Parina aamuna täällä on vedetty sellaiset rallit ympäri kämppää, että heikompia hirvittäisi. Lili on rohkaistunut sen verran, että uskaltaa juosta Kikin kanssa.
Eilen kävästiin Kaarinassa Caraydan porukkaa moikkaamassa. Olivat Jaakon koulutuksessa ja sinne tuli sitten Lilin veli kauempaa, joten päätettiin Lilin siskon Ican omistajan kanssa siten ajella myös paikan päälle, jotta saatiin kolmen pennun pentutreffit aikaseksi. Haskaa noilla oli! Veljellä kesti hetken, ennen kuin uskaltautui siskojensa leikkiin mukaan, mutta sitten ne kaikki kolme olivat kasassa. Äitikoira Dia ei oikein arvostanut jälkeläistensä näkemistä, sen mielestä pennut on jo vieroitettu, joten ei tartte lähelle tulla. ;) Ihmeteltiin alussa, kun koira möykkäsi häkissä mutta pentuset eivät ollenkaan säikähtäneet sitä. No äippä siellä komensi jälkikasvuaan, joten kyllähän ne vielä sen tunsivat. Iloisesti sain todeta, että Lili on rohkea missä vaan tässä vaiheessa. Ollaan tasan kerran käyty agilityhallissa piipahtamassa, mutta kun sen tonne halliin päästi, niin täysiä juoksi kasviksen syliin. Eikä muutenkaan ujostellut hallia ympäristönä. Välillä noita pentuja piti käydä poimimassa agilityradalta, jotteivat jää rataa suorittavan koirakon jalkoihin. Lopussa Lili alkoi selvästi olla jo väsynyt, ja pariin kertaan sillä palo täysin käpy sisaruksiinsa. Oikein piti alkaa kunnolla ärisemään. Se pääsi sitten syliin rauhoittumaan ja otti pienet torkutkin sylissä. Paluumatkalla oli hyvin väsynyttä porukkaa autossa.
Illalla käytiin vielä sukulaisen luona vierailulla, ja Lili pääsi tutustumaan kissaan. Ihan lopussa pääsivät nenäkkäin ja kun kissa vähän kohensi asentoaan Lili kiltisti perääntyi. Varmasti tässä helpottaa se, että Lili hyvin harvoin haukkuu. Nytkin se vain pakitti kissan luota, niin kissa jäi rauhallisena paikoilleen. Haukku olisi voinut ehkä saada säpinää kissaan. Hyvin rauhallisesti meni ensikohtaaminen.
Kikin kuulumisista sen verran, että se on hyvin innoissaan Lilistä. Noiden kahden yksinollessa Kikillä on rankkaa, kun sen täytyy tarkkailla mitä pentu puuhaa. Se ei pääse ihan heti nukkumaan ;). No onpahan silläkin ihmettelemistä. Kiki on päässyt tietysti normilenkeille, mutta ollaan pyritty viemään sitä myös metsään ja niitylle juoksemaan, ja teetettty temppuja, jotta sillä on kivaa tekemistä ja saa purkaa energiaansa. Hyvin tyytyväiseltä se kyllä vaikuttaa kaikin puolin. Tarkoitus oli mennä VAUn kisoihin 29.12, mutta missasin ilmon kymmenellä minuutilla.. No ehkä tammikuussa sitten Ojankoon kisoihin. Kiki on ollut vähän niinkuin olosuhteiden pakolla pienellä agitauolla, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Viikkotreenit jäi joulutauolle eikä edes olla päästy itsenäisiin treeneihin, kun on ollut niin paljon muuta menoa. Tekee hyvää vaan Kikille vähän taukoilla, edes se pari viikkoa mitä nyt on vierähtänyt. Ensi perjantaina täytyy kyllä päästä hallille. Ehkä vois Lilin kanssakin hömpötellä jotain.
Rauhallista joulua kaikille! Ottakaa mallia rennosta Lilistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti