keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Osteopaatilla osa 2

Vihdoin päästiin taas Kaiperlan syyniin. Se on kyllä jännää odottaa palautetta. Ihan kuin ois lääkärillä kuulemassa onko itse vakavasti sairas vai paranemassa. Että vissiin aika paljon arvoa annan Kaiperlan näkemykselle. ;)

Kikin piti taas ensin sanoa mur, mutta sitten kun Kaiperla alkoi käydä koiraa läpi niin vastalauseet unohtui heti. Kiki on ehkä sellainen suoran toiminnan koira. Turhat lääppimiset sikseen ja hommiin vaan, niin se on kaikille helpompaa. Kerroin Kaiperlalle, että ollaan käyty uimassa kerta viikkoon ja lenkkeilty paljon metsässä. Nyt ollaan tietenkin hyödynnetty lumihankia ja kahlattu niissä. Ei mulla mitään huolia Kikistä ole ollut, vaan päinvastoin olen ollut huomaavinani kropan hallinnan paranemista.

Arvio oli, että lantion asento on parantunut ja että Kikin kroppa vastaa hoitoon heti paljon nopeammin nyt toisella kerralla. Kiki halusi mennä selälleen monta kertaa, kun olisi pitänyt olla kyljellään, mutta se saattoi Kaiperlan mukaan johtua siitä, että vaikuttaisi juoksun olevan tuloillaan. Silloinhan nartuilla lantion alue on hieman pehmeämpi, eikä ole niin kivaa kun sitä aluetta käsitellään. Kiki sai kehuja muutenkin olemisestaan kropan lisäksi. Kaiperla muistutti, että koska koiralla on ikää vasta 1,5 v niin kroppa ei ole vielä valmis ja siksi epätasapainoa saatta olla.  Että antaa Kikin nyt rauhassa kasvaa ja kehittyä aikuiseksi, niin hyvä tulee. Saatiin kehotukseksi jatkaa uimista ja monipuolista liikuntaa, PALJON liikuntaa! Että työkoiriahan nämä ovat. No siitä olen samaa mieltä, ettei Kiki mikään sohvan koriste ole. Liikuntaa ja aktiviteettiä olla pitää. Kikin seistessä Kaiperla katseli koiraa arvioivasti ja sanoi, että osteopaatin silmää miellyttää erityisesti lonkan suhde kroppaan. Että siinä on sellainen vipuvarsi Kikillä, josta voimaa löytyy. Muutenkin siis sanoi, että Kikin kroppa on hyvän mallinen ja hyvässä kunnossa. Kaikkea saadaan edelleen tehdä, mutta estekorkeus on syytä pitää edelleen matalalla. Ja mikäs kiire meillä on. Virallisiin kisoihin sitten kun Kikin kroppa siltä vaikuttaa. Kyselin vielä, ettei Kiki ole liian hoikassa kunnossa. Ei kuulemma, mutta ei sen myöskään hoikempi tarvitse olla. Pitää vähän tarkkailla Kikin liikunnallisia päiviä suhteessa ruokailuun. Kiki saa kyllä nytkin välillä enemmän ruokaa ja välillä vähemmän riippuen siitä, minkä kokoisia luita sattuu minäkin päivänä saamaan.

Helmikuussa mennään taas vastaanotolle. Jospa ne juoksutkin olis tulleet ja menneet siihen mennessä.

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että Kikin kroppa on paremmassa kunnossa! Ja kyllä se niin on, että koiran kroppa muuttuu vielä paljon iän myötä. Incan kroppa on tässä 2-3 ikävuoden välillä muuttunut, on tullut massaa, vaikka ei painoa. Ja nuori koirahan Incakin vielä on, ei silleen "valmis".

    Ai, sinusta tulee kätilö :) Hieno ammatti!

    VastaaPoista
  2. Oli kiva kuulla positiivista Kikin kropan kehityksestä. :) Onhan sen eteen tullut tehtyäkin, niin kiva että näkyy. Jatketaan edelleen uimalassa käymistä kerran viikkoon. Mun on vaikea kuvitella miltä Kiki näyttää, kun sille tulee iän tuomaa massaa. Se on aina ollut tuollainen rimpula.
    Joo vaihdoin yliopistosta kätilökouluun, kun käytännön ammatti on enemmän mulle. Ja oon tykännyt olla kätilö. :)

    VastaaPoista