on nyt hetkeksi evätty. Joulun aikaan oli reisi kipeänä, eikä voinut liikkua. Nyt on sitten selkä kipeä. Liukastuin (!) kotona sisällä portaissa ja satutin selkäni reilu viikko sitten. Alkuun se oli arka, mutta meni sitten pahemmaksi kun en levännyt, vaan menin hölkälle ja kahvakuulaan. Kirsikkana kakun päällä aa-esteen nostaminen maasta ylös huonosti. Eilen kokeilin treenatessa pystyiskö jo juoksemaan ja totesin ettei se ole hirveän järkevää. Ihan vähän juoksin silti. Treenihallilta kotiin ajaessa huomasi kyllä että tulipa tehtyä tyhmästi. No jospa se tästä levolla ja Burana-kuurilla. Huomisen kisat täytyy jättää väliin.
Viime viikolla päästiin kuitenkin treenaamaan. Olin Lilin kanssa Tiia Söderholmin treenissä ja se näytti tältä:
Persjättöä Lili ei vielä osaa ja sitä harjoiteltiinkin. Muuten se meni kyllä tosi hienosti. En vaan taas heti muistanut ohjata sitä kunnolla, vaan odottelin ja ihmettelin että menikö se oikein. Vielä on paljon opettelemista yhteisissä kuvioissa. "Normaaleilla" esteväleillä ja jo hieman nostetuilla rimoilla tuntui jopa siltä, että ehdin. Yleensä tunnen olevani valovuoden myöhässä.. Lili joutui vähän keskittymään hyppyihin kun niitä ei ollutkaan enää kaivettu maahan.
Viime sunnutaina treenattiin Lilin kanssa lisää persjättöä vähän eri kuviolla ja hienosti se muisti jutun. Ylläri että treeni auttaa. :) Samoin pussi alkoi yhtäkkiä sujumaan, eikä ollut enää yhtään jännä. Lili on sellainen että sillä näyttää auttavan kun saa vähän hautoa asioita. Paitsi aa on ehkä nyt unohtunut. Sen aloitan alusta pikakertauksella uudestaan.
Kikistä video sen kepitellessä:
Hienosti on keppihäiriön sieto ja mun sijoittumisen merkityksettömyys mennyt eteenpäin. Eilen olin aivan fiiliksissä Kikin puomista! Olen nyt molemmille naksutellut kotona 2on2offia kontaktilaatikolla kotona. Tavoitteena on ollut naksutella joka toinen päivä. Kikihän lähtee vapautuksesta hitaasti liikkeelle, toisin kuin Lili. Eilen sain kuitenkin huomata työn tuottaneen tulosta. Tein puomin alastulolla Kikin kanssa 2on2offia ja sehän lähti vapautuksen jälkeen laukalla eteenpäin! Kehuin hirveästi ja heitin namia palkaksi. Nopeat liikkelle lähdöt toteutui joka kerta! Vau! Kokeilin kokonaista puomia ja vitsi miten täpäkästi se tuli 2on2offiin ja lähti taas laukalla eteen!! Toivoa siis on. Sanoinkin mentorille että miksi se ei ole aikaisemmin takonut mun päähän (koti) kontaktilaatikkotreenin arvokkuutta. Piti sitten näin pitkään odottaa sen asian kanssa. Varmaan on vaikuttanut Kikin lupa juosta puomia läpi ja siihen yhdistettynä erikseen tehty kontakitreeni. Näillä jatketaan ja toivotaan että puomista saisi nopean pysäytyspuomin.
Käytiin muuten keskiviikkona Lilin joukkotarkastuksessa kuvaamassa koirat. Kiki lähti mukaan, koska halusin kuvata varmuuden vuoksi koko selän. Lililtä otettiin koko setti: silmät (peilaus), kilpparit (verikoe), lonkat, polvet, kyynärät ja koko selkä. Pellen silmiin sillä olis a-lonkat. Selässä oli jotain sanomista, pientä välimuotoisuutta (?) tai muuta, mutta onneksi otin virallisesti selänkin niin katsotaan mitä kennelliitto lausuu. Lilin veljeltähän puuttui pari kylkiluita. Sekin on pienehkö ja kasvitäti olikin sanonut ettei noin pieneen kaikkea mahdu. Lilillä ehkä vähän samaa.
Myös Kikiltä löytyi välimuotoisuutta vikasta selkänikamasta. Tuohan todettiin jo virallisten lonkkakuvausten yhteydessä. Nyt sain paremman selityksen. Se kohta on luutunut väärin, niin että oikealta luutunut eri lailla, jolloin oikea puoli voi olla jäykempi. Ei pitäis haitata (edelleenkään). Tämä siis selittää ehkä sen, että fyssarin mielestä vasemmalle kääntyminen voi olla Kikille vaikeampaa. Oikea puoli jäykempi, eihän se silloin taivu vasemmalle. Sinänsä huono, että tuo vaiva on tunnettavissa fyssarin käsiin, mutta toki hyvä siltä kannalta, että asiaan voidaan puuttua ja hoitaa syytä. Tietenkin jos Kiki kipeytyisi eikä hoitamisesta huolimatta pysyisi kunnossa / menisi liian jumiin täytyy miettiä onko järkevää harrastaa agilityä. Toistaiseksi jatketaan samaan malliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti