keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Treeniä, arkea, treeniä

Oltiin sunnuntaina (3.6) treenailemassa ylimääräsissä ohjatuissa treeneissä. Yleensä tuolla samantasoiset ryhmät tekee samoja tehtäviä viikon ajan. Sehän ei meitä haitannut, koska perjantaina tehtiin vaan takaakierrolla putkesta kahta rinnakkain olevaa estettä. Nyt tehtiin sitten välistävedolla. Parit harjottelut ensin, että miten koira lähtee mukaan ja lelua palkaksi, niin johan tuli itseltä (varmaan vahingossa) nappiin mennyt suoritus! Ideana oli siis se, että koira putkeen välistä veto vastakädellä, sitten hyppy, uudestaan välistäveto ja toinen hyppy. No mun piti välistä vedossa kääntää hartioita reilusti ja muutamaan kertaan niin, et olin siis selin esteelle, jotta tulee tarpeeks vahva rytmirikko. Tuntui hassulta tai ennen kaikkea, että miten mä sitten ehdin kääntyä takas ohjaamaan esteelle. Piti käyttää jalkapalloilijan ristiaskelia eli välttää peruuttaminen. Jotenkin ne jalat ja kroppa käänty sinne minne pitikin. Toiseen suuntaan olikin sitten ihan uudet haasteet! Olin liian kaukana esteestä, olin aivan liian myöhässä jne jne.. Kiki sai palkkaa väärästä suorituksesta, kun mä tulkitsin sen jo lähtevän mun mukaan, muttei se sitten lähtenytkään. Erona tässä oli se, että ei menty putken kautta, vaan suoraan esteelle. Ehkä mun etumatka jäi siks niin pieneks. Viimesenä tehtiin puomia ja mä jo ajattelin et ai vitsi tää me osataan. No se oli turha luulo se! Puomi oli hallin takaseinällä ja sen alla oli musta putki. Aivan eri asia siis.. Ensin Kiki juoksi putkessa edes takas, sitten se hyppäs puomin alusta pois muutamaan kertaan. Vasta kun meidän ohjaaja houkutteli sitä namilla puomin päällä ja lähti juoksemaan pois, niin Kiki pinkoi perässä puomilla. Ohjaaja lohdutteli et kuulemma tyypillistä nuorelle koiralle. Kun on eri paikassa tai erilainen, niin kaikki onkin mukamas uutta.. Eli lisää harjoituskertoja vaan.

Tiistaina oltiin tuttujen itsenäisissä treeneissä mukana. Mentiin sinne kokeilemaan, koska siellä on hiekkakenttä, eikä olla koskaan sellaisella treenattu. No ei siinä näyttänyt Kikille mitään ihmeellistä olevan. Toki siinäkin mielessä hyvä, että esteet on erilaisia. Hiottiin siis puomia. Avustajan piti taas näyttää Kikille namia puomin päällä, niin johan se lähti puomille. Avustuksen jälkeen Kiki meni joka kerta puomin hyppimättä alas. Mä siis lähdin sen kanssa puomille ja avustaja heitteli nameja 2on-2off asentoon Kikille. Puomin lisäksi vähän mentiin esteitä ja putkea sekalaisessa järjestyksessä ja vapaalla tyylillä. Joskus itsenäisiin treeneihin saa sellasen tekemisen meiningin, mutta välillä se on sellasta humputtelua.. Kummankaan keskittymiskyky ei riitä järkeviin pätkiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti