sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Rapatessa roiskuu

Kun kaksi luupää narttua kohtaavat, niin mitäs muutakaan siitä tulee, kuin tappelu. Päästettiin koirat irti, jotta saisivat tutustua, niin johan Kiki ärähti toiselle nartulle ja mylly oli käynnissä. Kiki parikymmentä kiloa pienempänä otti ymmärrettävästi osumaa, vaikka aika pian saatiinkin koirat irrottamaan otteet toisistaan. Kikin karvassa oli aika paljon verta ja huomasin korvasta tulevan verta. Sellanen parin sentin vekki löytyi korvalehden kärjestä. Taskusta löytyi paperia ja painoin haavaa heti. Sen kokoinen vekki kuitenkin oli, että päätin viedä Kikin tikattavaksi. No se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Päivystävän eläinlääkärin puhelimessa oli vastaaja päällä ja vähän kauempana toimiva toinen päivystäjä vastasi kyllä, mutta oli menossa käynnille ja sanoi, että yrittäkää vielä sille lähemmälle soitella. Varmaan puolitoista tuntia odoteltiin ja mä painoin Kikin korvaa koko ajan. Verenvuoto tyrehtyi aina hetkeksi, mutta tietenkin Kikillä oli hirveä tarve ravistaa ja sama putous alkoi taas.

Vihdoin päästiin eläinlääkärille, jossa eläinlääkäri totesi saman että ommellaan. Ehdotti rauhottamista, johon mä vastasin että kokeillaan ensin ihan puudutuksessa ja jos ei se onnistu, niin sitten rauhoitetaan. Lonkkakuvien yhteydessä oli niin säälittävää katsoa Kikiä ja kun se palautuminen kestää, niin en mielelläni ensimmäisenä vaihtoehtona pidä rauhotusta. Nätisti Kiki antoi ajella karvat korvasta, puuduttaa ja ommella. Kaksi tikkiä laitettiin. Lisäksi eläinlääkäri huomasi, että selän päällä on kulmahampaan lävistämä reikä, jonne sai ujutettua sondia ehkä 5 cm ja toinen pienempi reikä kyynärpäässä. Ei kuitenkaan tarvinnut sille haavalle tehdä mitään. Noiden reikien takia sai sitten antibiootit kipulääkkeen lisäksi heti vastaanotolla. Kun sain nostaa Kikin alas pöydältä niin heti se ravisti ja taas verenvuoto alkoi. Sitten Kiki sai "aivovammapotilaan" kääreen päähänsä ihan sitä varten, että ravistelu ei aiheuttaisi verenvuotoa ja haava saisi yön aikana rauhoittua.

On muuten hyvä tietää, että kulmahampaan aiheuttamat reiät voi olla pahempia kuin miltä ne näyttääkään. Tuokin näytti siltä, että siinä on vain pieni reikä, kun todellisuudessa tosiaan sondi upposi n. 5 cm matkalta ihon alle. Lihaskalvot voi mennä rikki ja reikä voi olla todella syvä, mikä vaatii sitten dreenin. Samana päivänä aiemmin eläinlääkäri oli kuulemma paikkaillut pepun päältä alhaalle jalkaan ulottuvaa reikää. :/

 Oli muuten vaikea saada kääre pysymään, kun ravistellessa se meinas vaan liukua taaksepäin, vaikka toisen korvan ympäriltä kieputettiinkin.

Tikit korvalehden sisäpuolelta

Saatiin myös kauluri mukaan, mutta onneksi sitä ei ole ainakaan vielä tarvinnut, kun Kiki ei ole yrittänyt haavaa rapsuttaa. Katsotaan miten käy kun korvalehteen tulee rupi. Kiki ei näyttänyt kovasti säikähtäneen ja muutenkin se on ollut ihan normaali oma itsensä. Nyt kun vaan haavat paranee, niin saan nappasta tikit pois viikon tai reilun viikon päästä. Kipulääkkeitä pitää antaa pari päivää ja antibiootit jatkuu myös.

4 kommenttia:

  1. voi mikä reppana tossa tokassa kuvassa!

    VastaaPoista
  2. Aivovammapotilas :). Eläinlääkäri sen sano.

    VastaaPoista
  3. Voi pientä :( Tuollaisen aivovammapotilaan kääreen voi sitten laittaa ensiavuksi, jos vastaavaa joskus sattuu. Ehkä se auttaa verenvuotoon...ja hyvä tietää tuo kulmureitten teho, mutta ihmekös se, onhan koiralla purentavoimaa leuoissa, ei ne luutkaan ilman massuun mene!

    t. Tuija ja hurtat

    VastaaPoista
  4. Kiki on onneksi voinut koko ajan normaalisti eikä ole tarvinnut sitä kaulurilla kiusata. Onni onnettomuudessa siis. :)

    VastaaPoista