lauantai 17. tammikuuta 2015

Vuosi 2014 paketissa

Pitkään mietin kirjoitanko jotain koostetta vai en. En voinut kuitenkaan vastustaa kiusausta. Meillä on ollut hieno vuosi, joten on kiva kirjata jotain muistoja treenimuistiinpanojen rinnalle.

Talvi 2014
Lili oli pieni pentunen ja sen kasvua sekä noiden kahden yhteenhioutumista oli kiva seurata. Helmikuussa ostettiin oma asunto ja päästiin muuttamaan 4 kerroksesta (ei hissiä) maantasalle. Mikä helpotus pennun kanssa!

Lilillä todettiin rokotusten ohessa silmätulehdus, joka meni sitten ohi lääkityksellä.

Alkuvuodesta pidettiin Kikin kanssa aksataukoa ja se teki hyvää. Tauon jälkeen Kikillä oli ihan eri tavalla raivoa päästessään aksamaan! Tätä jäin miettimään ja sainkin vinkin, että ennen arvokisoja kannattaa pitää taukoa jos haluaa Kikin antavan itsestään vähän vielä enemmän. Omaa virettä koitin miettiä myös.

Pikku-Lili tekee temppuja









Kevät 

Lili sai pikkuhiljaa tutustua agilityn ihmeelliseen maailmaan ja aika pian kävi ilmi, että vauhtia siltä ei tule puuttumaan! :D Toki vahvistin vauhtia, agility oli aina kivaa, tehtiin helppoja juttuja niin että se sai paljon onnistumisia, mutta kyllä se vauhti oli sillä myös ihan sisäsyntyistä. Kikin kanssa en osannut lähteä hakemaan ensin vauhtia ja vasta sitten taitoa, joten nyt aloitettiin eri tavalla.

Lili pyörähti näyttelyissä kasvistädin kanssa ja sai kunniapalkinnon. Hienosti se esiintyi eikä sitä yhtään jännittänyt olla ilman mua. Miksi jännittäisi kun luotettava kasvistäti handlaa.


Pääsiäisenä käytiin Joensuussa kisaamassa, jolloin Kikillä oli juoksut. Juoksujen jälkeen tuli ensimmäiset lämpimät säät ja Kiki oli melko pitkässä turkissa. Mentorin kanssa treenatessa Kiki oli hitaampi ja jotenkin väsyneen oloinen tekemään aksaa. Kiki kävi kilpparitsekissä ja ne oli kunnossa, joten löysyys meni ehkä juoksujen jälkeisten maininkien, pitkän turkin ja kuumuuden piikkiin. Mentorin kanssa lähdettiin työstämään takaaohjausta, jotta Kiki saisi pontta aksaraivolleen - saa mennä ja tehdä itse. Lilin kanssa vuorottelu treeneissä teki myös sen raivolle hyvää. Sehän oli aivan liekeissä päästessään tekemään mun kanssa, kun oli joutunut odottamaan omaa vuoroaan. Konkreettisesti tämä tuli ilmi Kikin karatessa takakontista Variogaten takaa. Ihmettelin miten Kiki kävelee mun perässä kun juuri laitoin sen veräjän taakse takaboxiin. En ollut jättänyt ovea auki, vaan se oli ängennyt veräjän ja takakontin seinän välistä.. Intoa treenaamiseen siis piisasi!

Kiki vappukisoissa (5 vp)

Keväällä päätin etten lähde hakemaan sm-nollia. Halusin edetä rauhassa ja antaa meille molemmille aikaa kehittyä. Eniten varmasti itse ohjaajana tarvitsin aikaa. Tavoitteena oli päästä sm-joukkueseen haistelemaan arvokisatunnelmaa.

Kesä

Valmistauduin sm-kisoihin lainakoira Hippiä ohjaamalla. :) Hipin omistaja kannusti että ei mitään paineita, ja mun kantavina ajatuksina oli ohjata hyvin ja juosta lujaa. Tehtiin tuplanolla! Hyppärillä ensimmäinen sija ja agilityradalla toinen sija. Ei huono valmistautuminen! Kohotti itsetuntoa kivasti. Seurakaveri sanoi että ohjasin paremmin kuin Kikiä.. Ei ollut varaa olettaa olettaa mitään, vaan oli oltava tarkka. Tuntui oikein hyvältä seistä ensimmäistä kertaa kolmosten kisoissa palkintopallin ykköspaikalla. (Unohdetaan se että ne oli pienet kisat, who cares ;)). Agiradalla ei saatu sertiä pienen luokkakoon vuoksi. Hyppysertit Hipillä olikin jo kasassa.
Hipin hyppyrata
Hipin agirata

Kesän kohokohta oli ehdottomasti sm-kisat Tampereella. Sattuman kautta päästiin Vesikoirat ry:n joukkueeseen. Ennestään en tuntenut muita joukkueen jäseniä, osan tiesin nimestä. Säästelin Kikiä ja se sai pitää taukoa agilitystä ennen kisoja. Kisapaikalla mietin radan nähtyäni että niinköhän tein itselleni ansan ja Kiki on liiankin liekeissä päästessään radalle. Radalla oli yksi (paha) ansapaikka meille - nimittäin pituuden jälkeen putki oli suoraan edessä eikä sinne menty, vaan sivussa olevalle esteelle. Mietin eri vaihtoehtoja jolla välttäisin ansan - sillä joukkueradalla on parempi tehdä hieman hitaampi nolla kuin yrittää liikaa ja hyllyttää. Mietin vastakääntöä ja kaikenlaista, mutta sitten päätin että kunhan käännän jalkoja saan Kikin huomion pois putkesta. Odotellessamme omaa vuoroa oli hyvä jännittynyt fiilis. Mentiin ajoissa jonoon ja pian huomasinkin että me ollaan jo lähtökarsinassa odottamassa omaa vuoroa! Sitten ei auttanut muu kuin heittäytyä.
Kiki sm-kisojen joukkueradalla
Vieläkin kun katson videota niin maaliin päästessämme tulee hyvän fiiliksen tuoma hymy huulille ja lähes kyyneleet kihoaa silmiini! Oli niin mahtava fiilis tehdä nolla ekoissa sm-kisoissa - mahtavaa tietää että enempää emme olisi pystyneet tekemään joukkueemme eteen. Joukkuekaverit juoksivat halaamaan - ah mikä fiilis! Tätä mä muistelen aina kun haluan palauttaa hyvän fiiliksen mieleen.

Nyt kun vertaan sm-kisarataa ja aiempia kevään kisaratoja, niin täytyy sanoa että kyllä tuossa sm-radassa on sitä tekemisen meininkiä. Toki rataprofiili on myös hieman jouhevampi, mutta siinä näyttää että me mennään ihan hyvällä vauhdilla. Arvokisat saa mut yrittämään ja varmasti joukkueradat muutenkin lisää tsemppiä!

Kesällä kisattiin myös agirodussa sijoittuen vesikoirajoukkueella 2. sijalle.
Agirotu joukkueviesti 2. sija Vesihiisit
Kieli keskellä suuta keppejä?!
Kiki aloitti kesän agilitytauon jälkeen juoksuAan opettelun.

Lili pääsi kesällä toki aksaamaan. Usein oltiin treenaamassa Niksin kanssa ja välillä joukkoon liittyi Icakin. Tehtiin pentuharjoituksia ja Lili edistyi koko ajan. Intoa riitti!
Lili aksaa kesä 14
ja Lili opetteli uimaan
Sisarusaksaa! Vasemmalta: Niksi, Lili ja Ica.

Kesällä oltiin myös muutamaan otteeseen mökillä ja koirat nautti!

Hassu Lili!
Ihana lyhytkarvainen Kiki
Syksy

Syksyn osalta tavoitteena oli päästä Kikin kanssa HAUn Huippikseen ja ilokseni sinne myös päästiin!  Päätin kesällä myös hakea Fit dogiin Top Teamin sijasta ja päästiin Fitdogiinkin! Jes! Muita ohjattuja treenejä en Kikille ottanut. Kimpparyhmään otin noille puolikkaan paikan, eli saivat treenata vuoroviikoin tai miten nyt katsoin parhaaksi.

Kikin juoksuAan tavoitteeksi laitoin sen olevan valmis piirimestaruuskisoihin mennessä ja se toteutui. Päästiin HAUn joukkueeseen puolustamaan viime vuoden PiirM-hopeaa. Piirimestaruuskisoihin asti oltiin myös kisatauolla.
Kikin PiirM radat
Olin tosi tyytyväinen yllä oleviin ratoihin! Ekalla radalla tosiaan itse jäädyin (joo selitystä: flunssaa, kisataukoa ym. ym.. Olis ollut muuten palkintosijat lähellä jos en olis jäätynyt ja olis tullut tuostakin nolla) Kaikista eniten iloinen olin kuitenkin viimeisestä hyppyradasta, jolla saatiin hyvä etenemä ja sijoitus 3/50! Vau! Se oli niin voitto mulle - ollaan saatu vauhtia lisää.
PiirM joukkuepronssi
Hieno kisakauden aloitus jatkui, kun vielä sunnuntaina suunnattiin Lempäälään spanielimestaruuksiin. Sieltä saatiin meidän ensimmäinen agiserti sijoittumalla kolmanneksi! Nyt tiesin että sertin saaminen on vauhdin puolesta mahdollista, mutta en silti ollut osannut edes uneksia sertistä.
Nenä punasena flunssasta..
Lilin kanssa päästiin Jenna Caloanderin treeniin ja miten yllätyinkään sen taidoista! Hauskaa oli, että julkaistessani Lilin vauhdikkaan pätkän kasvistäti kommentoi että äippä-koiralla on tekemistä ettei tytär mene vauhdissa ohi. :)
Lili Jennan treenissä
Vielä toinen pätkä Lilin agilitystä

Syksyllä treenattiin ahkerasti sillä intoa riitti. Fitdogin myötä sain paljon uusia ajatuksia Kikin treeneihin. Nyt ollaan johdonmukaisesti harjoiteltu treenisuunnitelman kanssa.
Katsausta Fitdogin tekemisiin 1. keiri:
Kepit putkihäiriön kanssa
välistä vedot (läksy)

2. leiriltä:
Kiki irtoaa
Kiki Jennan treenissä
Juhan treeni

Lili teki syksyn aikana melko vähän aksajuttuja. Pohjustettiin kontakteja ja käännöksiä.
Lilin eka täyskorkea puomi
Oltiin myös Sanna Lehtosen pitämässä treeniviikonlopussa ja Lili osas taas paljon! Mun pitää muistaa ohjata kunnolla eikä vaan huiskia menemään..
Lili Sannan treenissä

Meillä oli niin mahtava vuosi, etten voi uskoa! Koirat pysyivät terveinä ja itse pysyin pääosin terveenä. Mitä nyt pientä lievää reiden revähdystä ja sellaista. Meillä oli onnekas vuosi ja saatiin enemmän kuin olisin voinut ikinä toivoa! Olen saanut tutustua moniin kivoihin tyyppeihin tämän harrastuksen myötä ja toivon että vastaan tulee vielä monia hyviä tyyppejä jakamaan näitä kokemuksia. Fitdogin henkisen valmennuksen myötä olen saanut myös todeta kuinka tärkeitä samanhenkiset positiiviset ihmiset ympärillä ovat.

 Menestyminen kisoissa on aina kivaa, mutta eniten olen onnellinen noista kahdesta karvakorvasta ja siitä miten kivaa niiden kanssa on tehdä. Toivon ensi vuodelle terveyttä ja hyviä uusia kokemuksia.


Tarkistetaan vielä viime vuonna asettamani tavoitteet:

Tavoitteet vuodelle 2014

Kiki 
- Sm-nollien kasaaminen, mikäli ne ovat tullakseen. Verenmaku suussa joka viikonloppu kisaten ei niitä aiota tavoitella. (check, päästiin joukkueseen enkä lähtenyt keräämään nollia)
- Vauhdin parantaminen, eli ohjauksessa koiralle enemmän vastuuta ja tilaa. (erityis-check!)
- Puomi ja aa nopeaksi. Ehkä joskus juoksu-aa työn alle. (JuoksuAa valmis, puomi työn alla)
- Kunnollisen treenisuunnitelman tekeminen itsenäisiä treenejä varten. Joka kerralle joku aihe. (Check)
- Agilityn tulee olla hauskaa edelleen. (Check)
- Mun oma vire treeneissä kisojen tasolle. (Työn alla..)
- Juoksulenkkien jatkaminen ja kunnon kohottaminen (erityisesti mulle) (Parannusta tapahtunut)
- Tavoitteena yleisesti kehittyä koirakkona huimasti agilityssä.  (Tätäkin on varmasti tapahtunut)

Lili
- Ensisijaisesti sosiaalistaminen ja totutteleminen kaikkeen mahdolliseen.. Monien uusien kokemuksien hankkiminen. (Check, vaikka ainahan noita voisi olla lisää)
- Paljon leikkimistä. (Check)
- Tasapainotemppuilun aloittaminen. (Enemmän tätä)
- Agilityn perusteita hiljakseen, kuten puun kiertoa ja siivekkeen kiertoa jne. (Check)
- Mätsäreissä käyminen ehkä kesällä, jotta tottuu käpälöintiin. (Nope, näyttelyissä käyty silti)
- Kun aloitetaan treenaaminen, mietitään mitä halutaan treenata. (Check)

Lilin kanssa edetään hiljakseen ja tehdään pohja hyvin. Temppuja voisi aloittaa, jotta oppii ajattelemaan itse. Tämän tarkempia tavoitteita en nyt Lilin kohdalle mieti. Katsotaan mitä tuleman pitää. Ainakin se vaikuttaa hyvältä harrastuskoiran alulta <3. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti