maanantai 30. kesäkuuta 2014

Agility Akatemialla

Ostin treenit seurakaverilta Agility Akatemiaan. Kivan haastavan radan Juha oli laatinut. Alussa halusin Kikin pysähtyvän aalle ja pysäytin oman liikkeen, no eihän se pysähtynyt kun on saanut juosta läpi tovin. Otin uudestaan ja sitten se muisti mitä pitikään tehdä. Loput toistot se sai juosta läpi. Ehkä me nyt vaan mennään agirotuun tämän hetkisellä aalla. Jos tulee kontaktivirhe niin sitten tulee. Enää kuitenkin nuo yhdet kisat ennen kuin seuraavissa kisoissa toivottavasti Kiki osaa mennä aan oikeasti opetettuna juoksarina, eikä vaan läpi juoksutettuna.

Rata oli tosiaan kivan haastava ja kiirehän siinä meinasi tulla. Takaakierroista piti ehtiä seuraaville esteillä ohjaamaan ja valssaamaan. Alussa taas nynnyilin enkä vääntänyt kökkövalssia siihen mihin se olisi pitänyt vääntää. Takaakiertoihinhan Kikin pystyy lähettämään tosi hyvin ja tiedän että se jää tekemään sen mun lähtiessä jo eteenpäin. Hieman ohjeita ohjaajalle ja sitten päästiin jo ihan suunnitelman mukaisesti etenemään.

Keinulta vino hyppy oli aika paha. Jos en antanut Kikille tilaa se otti hypyn takaakiertona. Jalkojen käännön sijasta mun ollessa kauempana Kiki teki aivan oikein. Tätäkin voi siis käyttää hyvin jatkossa.

Puomilta oli keppien umpikulmaan tiukka vienti, koska ansaesteet oli tiellä. Sain ohjeeksi pitää oman rintamasuunnan keppien kolmosväliin, jolloin Kikin oli mahdollista nähdä ne kepit! Aina on vaan tottunut umpikulmaan ohjatessa menemään itse keppeihin kiinni ja siitä sitten tyrkkästä kepeille. No nyt ei niin voinut tehdä ansaesteiden takia. Olipa hyödyllinen oppi. Ansaesteitä keppien läheisyydessä pitäisi kyllä treenata. Loppuun tehtiin koko rata uudestaan ja sillä kerralla en kuitenkaan muistanut minne sen rintamasuunnan pitikään kepeillä osoittaa. Harmi juttu, sillä muuten oltais saatu rata loppuun nollalla. Ehkä opin tänkin nyt kantapään kautta ja muistan sitten myöhemmin?!

Radassa oli lisäksi kiva luukutuskohta, koiran lähetys putkeen, siitä leijeröinti puomin alla olevaan suoraan putkeen ja siitä pussiin. Ihmeen hyvin kerkes itse juosta mukana.

Kiva rata jossa sai itse juosta kunnolla! Olin taas hengästynyt ja onnellinen päästyämme maaliin!

Juha kehui Kikiä että se kääntyy hyvin ja lukee todella hyvin ohjausta. Kyllä, sitten kun ohjaaja sai vinkit miten ne kinkkisemmät kohdat ohjataan niin kyllähän Kiki menee. Mä kyllä haluan laittaa Kikin radalle meidän mentorin Lauran kanssa. Olis niin kiva katsoa miten Kiki menee jonkun osaavamman kanssa. Vaikka Kiki ei vieraista ihmisistä niin perustakaan, niin kyllä se aksaa tekee muiden kanssa, jos muut on edes vähän tuttuja. Se vaan niin tykkää aksasta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti